Yrittäisinkö kesällä?

Kevään aikana osa nuorista hihkaisee riemusta, kun kesätyöpaikka varmistuu. Osalle kesätyön saaminen voi kuitenkin olla kiven takana tai jopa jäädä saamatta. Yksi varteenotettava vaihtoehto voisi olla yrittäjäksi ryhtyminen. Saattaa jopa olla, että olet joskus leikitellyt ajatuksella, mutta ehkä kokenut sen liian hankalaksi. Jos sinulla kuitenkin on ajatus, että joku tuote tai palvelu voisi tehdä kauppansa, miksi et yrittäisi?

Erityisesti silloin, jos toimintasi ei vaadi suuria pääomia, kuten esim. kalliiden koneiden hankkimista, ei yrittäjyyteen liity juuri lainkaan riskejä tai riskit ovat hyvin pieniä. Kun vain hoitaa asianmukaisesti kaikki viralliset yrittäjyyteen liittyvät asiat.

Hyvä vaihtoehto esimerkiksi kesäajan yrittäjyyteen tai sivutoimiseen yrittäjyyteen opintojen ohella, on yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ryhtyminen. Puhekielessä käytetään ilmaisua toiminimi. Toiminimen tekninen perustaminen on helppoa. Verkossa sen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö ja paperilomakkeella alaikäinen edunvalvojien eli yleensä vanhempien suostumuksella. Jälkimmäisessä tapauksessa sekä nuori että edunvalvojat allekirjoittavat perustamisilmoituksen.

Muutamia seikkoja kannattaa kuitenkin huomioida. Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ei ole pakko ilmoittautua, jos liikevaihto 12 kk:n pituiselta tilikaudelta on korkeintaan 10 000 euroa. Silti voi rekisteröityä ja usein se myös kannattaa. Varsinkin, jos myyt tuotteita tai palveluja toiselle arvonlisäverovelvolliselle yrittäjälle tai yritykselle. Arvonlisäverovelvollisena yrittäjänä voit pääsääntöisesti myös vähentää hankintoihisi sisältyvän arvonlisäveron. Mikäli liikevaihtosi jää tilikaudelta (12 kk) alle 30 000 euron, voit hakea alarajahuojennusta. Jos liikevaihto on korkeintaan 10 000 euroa, huojennuksen määrä on sama kuin huojennukseen oikeuttava vero.  Myös kaupparekisteri- ja ennakkoperintärekisteriasiat pitää huomioida.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi joko lopettaa toimintansa tai keskeyttää sen ja aloittaa myöhemmin uudestaan. Tilanne ratkaisee, molemmat voivat olla hyviä vaihtoehtoja. Lopettaessa tulee huolehtia mahdollisista veloista sekä mahdollisen yrityksen omaisuuden myymisestä tai siirtämisestä yksityiseen käyttöön. Tällaisessa tilanteessa veronäkökohdat pitää ottaa huomioon. Myös kirjanpito ja veroilmoitus ovat huolehdittavien asioiden listalla. Kun kirjanpidon hoitaa asianmukaisesti alusta alkaen, pystyy jatkuvasti seuraamaan oman toimintansa taloudellista tilannetta.

Me Promissumilla olemme apunasi kaikissa yrittäjyyden vaiheissa. Emme tyydy vain pakollisten asioiden tekemiseen vaan halutessasi perehdytämme sinut liiketoimintasi talouden saloihin. Kerromme mielellämme juuri sinulle sopivista ratkaisuista emmekä jätä sinua yksin talouden asioiden hoitamisessa. Usko itseesi ja osaamiseesi!

Kirjoittaja: Anna-Mari Rossi

2 500 euron osakepääomavaatimus poistuu

Yksityisen osakeyhtiön pääomavaatimus on ollut vuodesta 2006 alkaen 2500 euroa. Nimellisarvoa osakkeilla ei ole enää tarvinnut olla. Eduskunnan hyväksymä lakimuutos vähimmäisosakepääoman poistamisesta voi vauhdittaa yksityisten osakeyhtiöiden perustamista. Olisikin sääli, jos hyvät ideat kaatuisivat tuon 2500 euron puutteeseen perustamishetkellä. Kaikille eivät myöskään muut yritysmuodot sovi. Kyseinen odotettu muutos alkaa heinäkuun 2019 alusta.

Mutta miten yhtiöissä huomioidaan ilmoitusvelvollisuus osakepääoman menettämisestä, jos oma pääoma on painunut miinukselle? Pärjäävätkö yritykset heti niin hyvin, että voittoa tulee ja oma pääoma kasvaa sen myötä? Usein toiminnan alku voi olla tappiollista. Lain mukaan yhtiön hallituksen on viipymättä tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin, jos oma pääoma on menetetty. Nyt, jos osakepääoma on nolla eikä muuta omaa pääomaa ole, voi oma pääoma olla negatiivinen jo ensimmäisen toimintakuukauden jälkeen.  Pitääkö ilmoitus tehdä heti vai kenties vasta tilikauden päätyttyä, jos oma pääoma on yhä negatiivinen? Arviointi ilmoituksen tekemisen ajankohdasta liene tehtävä tapauskohtaisesti.

Rekisterimerkinnän voi poistaa, kun oma pääoma on yli puolet osakepääomasta. Jos siis osakepääoma on nolla, niin merkinnän saa poistettua, kun oma pääoma on positiivinen. Mietinnässä olivat myös muutokset ilmoitusvelvollisuuteen oman pääoman menettämisestä ja helpotukset rekisterimerkinnän poistamiseen. Ne eivät kuitenkaan toteutuneet. Ehkä nuo suunnitellut muutokset olisivat tuoneet todellista helpotusta osakeyhtiöiden toimintaan.

Näppituntumalla sanoisin, että kaikilla yrittäjillä ei ole ollut tietoa, että osakepääoman menettämisestä on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin, jos oma pääoma painuu miinukselle. Finlexissä olevien tietojen mukaan heinäkuussa 2018 kaupparekisterissä oli noin 6 400 osakeyhtiön kohdalla merkintä osakepääoman menettämisestä. Sen sijaan faktatietoa siitä, ilmoittavatko yhtiöt viipymättä osakepääoman menettämisen rekisteröitäväksi, ei ilmeisesti ole. Nähtäväksi jää, olisivatko myös muutokset ilmoitusvelvollisuudesta ja rekisterimerkinnän poistamisesta olleet paikallaan. Hyvä kuitenkin, että muutoksia yrittäjyyden edistämiseen tehdään.

Kirjoittaja: Anna-Mari Rossi